tiistai 4. maaliskuuta 2014




KALASTAJAKUNINGAS

Kello soi. Seuraava huone.
Samanlainen alttari & tyhjä taulu.
Labrassa laitteet pöydälle:
kaikki meidän välillä on kemiaa.
Kaksi napaa, plus & miinus. Sormenpäiden pipetit.
Tippa sinne & tänne. Sitten mennään taas.
Ollaan koirakokeessa. Kielikylpy, kuolaa.
Kello soi. Mehumaija pitää ihan omaa linjaa.
Sillä on tyyliä, hamepäiviä.
Nilkka ojennettuna sanaleikkiä.
Kuvittelen painon pehmeillä huulilla. Klassikko.
So what! Seuraava huone.
Rissanen tietää, minkä ikkunan takana
on dominan valtakunta.
Kuulen korkojen kopinan käytävällä, ei saa juosta. 
Vapaus, veljeys & kalavelat periytyvät.
Onko sulla peruukki vai permanentti?
Vai saitko syntymälahjaksi!
Taskumatti kesyttää luupäät loppukevennyksellä.
Kello soi. Oppitunti ohi. Olen matkalla kotiin.
Kädessä kuiva katkarapu.



© AP KIVINEN


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti