Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tšernobylin kissat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tšernobylin kissat. Näytä kaikki tekstit

perjantai 26. heinäkuuta 2019


Vanha tuttu, silkkiuikku, tulee joka kesä järvellä vastaan, 
yleensä yksin, mutta tänä kesänä ihan liki kaksittain. 
Tarkistivat kaiketi, onko tuolla uimarilla kaikki kunnossa. 

En minä ihan turhaan tätä runoa aikoinaan kirjoittanut, mukana kulkee... 
Ja mitä rock-viitteisiin tulee; Aladdin Sane... tai A-Lad-Insane... 
lienee kaikille tuttu.

Tämä 'en palaa rantaan' löytyy myös Tšernobylin kissat -kokoelmasta, 
missä se on 'kissojen yö' -sikermän päättävä runo.



*
en palaa rantaan
siinä toivossa, että näen taas
sen vasta rakastuneen joutsenparin

palaan rantaan
riekkuvien naurulokkien keskelle
kun kissamainen hahmosi
ilmestyy ja häipyy
yhtä äänettömästi kuin
järvi nielee sinut

sinä hiustöyhdöllä pöyhkeilevä 
glam-rokkari
tuomiojärven toteemi, androgyyni
aladdin sane

silkkiuikku, ilman sinua
meillä ei ole minkään valtakunnan
isänmaallista muistutusta
perinteestä, pariutumisesta

ilman sinua klassinen kauneus, kaikki 
on yhdentekevää


© AP Kivinen

maanantai 14. toukokuuta 2018

Olen runokeikalla Kuopion kirjaston kahvilassa 
keskiviikkona 16.5. klo 16.30 alkaen. 

Aion kertoa kirjoitustyöstäni, sen taustoista - ja lukea näytteitä 
molemmista kirjoistani, Valloittaja (2013) ja Tšernobylin kissat (2016)
Esitän myös vielä julkaisematonta materiaalia. 
Helteistä säätä on luvassa; sen päälle vielä kunnon sanalöylyt! 
Eli Kuopion kirjaston kahvila keskiviikkona 16.5. klo 16.30 alkaen. Tervetuloa!

Linkkinä tässä Varikset-runosikermä, jossa kesäisiä tunnelmia lapsuudenkaltaisessa maisemassa.



torstai 10. elokuuta 2017

'Rakkaus on kokoelmassa rehellistä ja suoraan ilmaistua.'  

Tšernobylin kissat mukana Kirjasampo.fi -sivuston 20 runokirjan listalla: muutaman viime vuoden aikana ilmestyneistä runokokoelmista saa tarttumapintaa siihen, miten monipuolisesti suurta teemaa, rakkautta käsitellään kotimaisessa nykyrunoudessa. 

Linkki listaan tässä:
>>> Runokuu 2017: Runo ja rakkaus

torstai 16. helmikuuta 2017

'Yhtenä iltana' on Tšernobylin kissat-kirjan ensimmäinen osasto. Tässä kuvitettu luenta. 


keskiviikko 5. lokakuuta 2016

AP Kivinen - Tšernobylin kissat (Reuna, 2016.)
Keskisuomalainen 12.3.2016

Tšernobyl ja kissat. Kuvaavatko nämä suhteita ihmiseen ja asioihin ennen ja jälkeen tapahtumisen? kysyn muutaman sivun jälkeen, kunnes kadotan kysymyksiä. Runoelma ei rajaudu pohtijaksi. Pikemmin se toimii kehyksettömän biisin tapaan. Vaistot heräävät. Päivän rutiinit käyvät kissojen yöksi.

Lavarunoilijana tunnetun AP Kivisen rockhenkisen soundin lukija ei epäile
läsnäoloaan kirjan kuulijana. Kirjoittaja havainnoi tutunoloisen jokapäivän ja yön tilanteita kuin elämänkentän erotuomari. Ei puhalla poikki, vaan huomaa olevansa pelaaja. hengästyttää / en ole varma, onko nyt edessä / syrjähyppy / vai nuoruuteni / amok-juoksun huipentuma // missä loppuu mies, alkaa nainen, / missä eläin / maistan jo meren

Ihmiset ovat törmäys ja etäännytys, alkuaineita, mannerlaattoja, kissoja. Ihmisissä on rakkaus ja rakkauden määrittelemättömyys, purkautumisen sisältävää rakentumista.

Aavemainen kaupunki rituaaleineen tuottaa uhkaa tunteissa kehräävälle ja tunteissa kynsivälle ihmissuhdeturvalle. Säilyttämistarpeen ja menettämispelon motiivit liukuvat ameboina toisiinsa. Ei ihme, että säkeet varioivat rivi riviin hengästyneinä kuin levotonta beatia tapaileva tulite. Mieleen tulevat värisevät varjot, kuumeiseksi hullaantuva kuu, välejä viilentävien roolipelien rikkipano – yhtä kaikki: tapahtuvuus!

Yksi runo-osa voi yhdistää riffin, uusromantiikan, bukowskin, pohjanmaan, impivaaran ja taavetin kaupungin. Siinä voi myös hiljentyä.

Kuvaseinillä vilistää ajatuksen jälkiä, urbaanista maalle ja maalta kohti avaruutta. Kun samalla kotiudutaan arkitilanteisiin, se tapahtuu tunteen kanavilla. Aika pyörii mukana. Vuodenajat kuvastuvat runoutena proosaan, proosana runouteen.

Sitten rauhoitutaan kuin talvi, jolloin teksti muuntuu aforistisemmaksi säilyttäen silti katkaisimensa: burn, burn, burn

Rockin vaikuttajien läsnäolo soi tekstin korvissa. Se tuottaa lyyrikon omaan ääneen sivukohinaa, mutta tehostaa volyymia.

Yhteensä Kivisen ilmaisu on tiivistynyt sitten esikoisen. Tšernobylin kissat ulvahtaa, loikkaa edes suin, myös siis äänirunouden kitaan.


maanantai 3. lokakuuta 2016

'Jonkinlaista uutuutta liittyy siihen, kuinka vapautuneesti runojen puhujat esitetään ilmaisemassa niin positiivisia kuin negatiivisia tunteitaan. Kivisen kokoelman runoissa ei kuvailla pelkkää synkistelyä, muttei myöskään pelkkää ekstaattista iloa.'

Tässä Kiiltomato.net -saitin arviossa kriitikko Juhana Henrikki Harju antaa mun moniääniselle kokoelmalle myös kunnolla piiskaa. Burn, burn, burn!

>>> AP Kivinen:Tšernobylin kissat - Kiiltomato.net -arvio



maanantai 11. tammikuuta 2016