ELONKORJUU,
UKON ALMANAKKA ’02
Pohjalainen
rapisee
sanoo,
jos on asiaa. ( 1.5
)
Unionin
miehiä. Tähtilippu.
Mitä
vielä? Sadetta. ( 9.5
)
Luonto
antaa periksi, harmaa palttoo pois päältä
viimeistään
äitienpäivänä, kevätpölyä.
Pojan
poika, hyvä hanslankari
löytää
pellon reunalta valkovuokon. ( 13.5
)
Pitää
malttaa. Malttaa pitää.
Kitupäivä.
( 21.6 )
Mikäs
tässä: juhlapuusti & pannukahvi.
Pöytäliinan
läpi, sormenpäässä tuntuu selvästi
Hauta-Heikin
puumerkki, perintölovi. ( 22.6 )
Yrittäjän
päivä. Yskittää.
Vähän
korvalääkettä. ( 5.9
)
Ikkunan
takana muutama hikinen hehtaari.
Ainoa
kellokortti on aurinko. ( 22.9
)
Kun
keltainen mollukka tipahtaa
syksyllä
pellon taa
jäljelle
jää väsynyt, savunsininen. ( 10.10 )
Esso
oli auki joka säällä & vasta joulupäivänä
lyötiin
vuorotteluvapaa & vuosiloma, lakisääteiset
pekkaspäivät
samaan nippuun. ( 24.10
)
Tänä
vuonna maa on antelias:
kellarissa
van gogh, koko suku
seinällä
komeat sarvet. ( 6.12
)
Sauna
on pyhä, hiljaa hyvä
selänpesijä. (
24.12 )
Pehtoorille
Belgian päämajaan
pitää
ilmoittaa: tänä yönä
teille
on syntynyt vasikka. (
25.12 )
Arttu,
sinä se et turhia haukkua louskuta.
Ihmettelet
vaan, että olenko tämän kylän ainoa
ympärivuotinen merkkisavu. ( 1.1 )
© AP KIVINEN
Huippu tekstiä. Jätkä osaa kirjottaa. Mutta sulla on tuo Kaatuneiden Muistopäivä väärin. Oletan, että sitä ajoita takaa ja ainakin 2013 se oli 19.5.
VastaaPoistaPaitsi, saattoihan se 2002 olla 13.5. Edelleen, loistava runo.
VastaaPoistaKoko sinivalkoinen vuosi, hienoa!
VastaaPoistaT:Ari
http://arirunoja.wordpress.com/
Loistava idea. Tykkäsin.
VastaaPoistaKyllä kyllä, tämä on hieno! Van goghit pistivät hymyilemään!
VastaaPoista