Kävelyä ja kirjoitusta

Linkin videon, pienen henkilökuvan teki opintotyönään 

Sampo Palkolahti.

 

SÄKEIDEN JÄLJILLÄ - runokävely 6.7.2022

Jyväskylän Harjun ja Seminaarinmäen poluilla

 

Aloitus Harjun portaiden keskitasanteelta.

Kuva: Eetu Maaranen

Ilmojen haltijat olivat suosiollisia,

sade pysyi loitolla... ja saatiin toisinto kahden vuoden takaa,

noin 70-80 kuulijaa oli parhaimmillaan liikkeellä.

Matkassa myös yksi runokoira.

Kuva: Eetu Maaranen

   Toinen pysähdys Harjun etelärinteellä.

Kuva: Eetu Maaranen

Mäki-Matin perhepuiston estradilla.

Sekä maanläheinen että eeppinen meininki, lämmin tunnelma.

Kuva: Eetu Maaranen

Runokävelyn esiintyjät: 

Niklas Salmi, Eeva Åkerblad, Auli Kokkonen, 

Elmy Helmos ja AP Kivinen.

                                

Kuva: Mikael Kattelus

Kiitos myös Keski-Suomen Kirjailijat ry.

Vuoden päästä uudestaan?!

Runokävelyllä esiintyneet runoilijat:

AP KIVINEN on jyväskyläläinen runoilija ja Poetry Slamin Suomen mestari 2015. 

Kolmas runoteos Tulen maasta jossa odotetaan uutta kevättä ilmestyi 2020 (Reuna). 

Häneltä on julkaistu myös suomennos ghanalaisesta eläinsadusta 

Anansi tekee revontulet (Enostone 2021). 

AP johdattelee runoilijat ja kuulijat runokävelylle.

EEVA ÅKERBLAD on Jyväskylässä asuva esikoiskirjailija ja kirjoittamisen opettaja. Esikoisteoksessaan Huolenpitoja (Kustantamo S&S 2022) 

hän yhdistelee runoutta ja proosaa ja käsittelee unenomaisen kylpyläfantasian kautta 

mm. hoivan, levon ja huolenpidon teemoja. 

Åkerblad kirjoittaa mieluiten näennäisen tarpeettomia luonnoksia 

ja vähän itseltäänkin salassa.

NIKLAS SALMI on tamperelainen apostolinkyytipoika. 

Hän asuu runoilijoiden Pispalassa, mutta tuntee olonsa kotoisimmaksi 

kävelyillä ei-mihinkään. Salmen kolmas runoteos 

Ihon siniset joet juoksevat keltaiseen metsään (Enostone 2021) 

nimettiin Tiiliskivi-palkintoehdokkaaksi. 

Ensi vuonna ilmestyy neljäs, tekijän tytärtä käsittelevä runokokoelma, joka syntyi 

hoitovapaalla lastenvaunuja lykkiessä.

AULI KOKKONEN on pyhäntaalainen runoilija, kuvataiteilija, joogaopettaja 

ja muotoilija. Hän voitti Poetry Slamin Lahden 

osakilpailun 2021 ja on julkaissut runokokoelmat Almanakka (2017) 

sekä Tuli tuuli valo sade pimeyspimeyspimeys (2020). 

Kokkosen runoissa tuoksuu sammal; jalat juurina runon kulkija 

tavoittelee maan sydäntä ja rytmiä.

ELMY HELMOS on suomalais-ranskalainen kirjallisuuden opiskelija ja runoilija. 

Hänen esikoisrunovihkonsa Näin nähdään unia julkaistiin 2021 (Esterin kirja). 

Hänen teksteistään välittyy kiinnostus mytologiaa, semiotiikkaa 

ja kielen sanomatonta puolta kohtaan. 

Niissä liikutaan laajojen ja abstraktien teemojen parissa; 

ajan, unen, muistin, menetyksen ja rakkauden tasoilla.

SÄKEIDEN JÄLJILLÄ - Runokävely

6.7.2022 klo 18.

Eino Leinon ja runon ja suven päivänä

Jyväskylän harjun ja kampuksen poluilla.

Lähtö Harjun kiviportaiden ts. Neron portaiden puolen välin tasanteelta klo 18. 

Matkan varrella pysähdytään kuulemaan runoja viideltä runoilijalta - ja 

kävely päättyy Kirjailijatalon puutarhaan, jossa runojalkojaan voi lepuuttaa 

pienten tarjoilujen äärellä.

Tapahtuman järjestää Keski-Suomen Kirjailijat. 

Konseptin on luonut runoilija AP Kivinen.

Tervetuloa säkeiden jäljille!

Tšernobylin kissat

Tšernobylin kissat jatkaa omaa elämäänsä 

maailmalla....esim. Instagramin tuoreessa arviossa 

elisa_lukee kirjoittaa teoksesta seuraavaa:

AP Kivinen: Tšernobylin kissat (Reuna 2016)

Tämän kokoelman puhuja ei aluksi ainakaan tiedosta kaipaavansa 

mitään tunnehömppää. Hän ei malttaisi vielä asettua.

”mutta miten minua koskettaa / 

kirurgin, kitaristin, puusepän sormet / pitää saada uusi kokemus”

Mutta niinhän siinä sitten käy, että puhujan ihon alle 

hiippailee kissa, vaikka tämän rinnalle asettumista 

vastaan yrittääkin ensin taistella. 

Eläin ihmisessä ottaa vallan 

ja se kuuluu runoissa monella tasolla. 

Parisuhde vertautuu välillä kärpäsiin, jotka löytävät toisensa 

ikkunalasien välissä ja jonkun ajan päästä 

toisiinsa ilmassa takertuviin suruvaippoihin. 

Puhuja huomaakin tarvitsevansa toista 

ja sitten lopulta rakastavansa.

Runoissa on paljon viittauksia mm. biiseihin 

ja osaan löytyy selityksiä lopusta. 

Kieli ei ole yksiselitteistä. 

Tätä lukiessa on hyvä sietää sitä, että kaikki säkeet eivät avaudu 

ainakaan ensimmäisellä lukukerralla. 

Ei tämä silti mitään vaikeaselkoista runoutta ole. 

Selvää on, että rakkaus ei ole aina niin selvää.

”Kun sinä seisot siinä, tuulessa / huutomerkki / huojuvilla telineillä // 

mietit, pitikö tämä keskeneräinen / talo purkaa vai rakentaa”

Tämäkin parisuhde alkaa jäähtymään, hiljalleen, 

mutta eihän se mikään huono asia ole. 

Se on väistämätöntä ja sen kanssa on opittava elämään 

– jokaisen omalla tavallaan.

*

Ja kuten kuvasta näkee, "kissat" ovat saaneet rinnalleen 

ainakin nimensä puolesta sisarteoksen,

"Tšernobylin koirat" (WSOY 2022). 

Jos mun runokokoelmassa Tšernobyl on symbolinen taustakuva -- 

tämä Johanna Aulenin sarjakuvateos sisältää 

paljon faktaa kevään 1986 tapahtumista.

AP Kivinen: Tšernobylin kissat (Reuna 2016)

ja Johanna Aulen: Tšernobylin koirat (WSOY 2022)

Anansi Boys

Helsinki 5.-7.6.2022

Eli viimeinkin saatiin tiet ja aikataulut kohtaamaan!

Koko Anansi -tiimi nähtiin ensi kertaa livenä Helsingissä 5.-7.6.2022.

Itse tapasin Kwamen Lissabonissa 2016, mistä tämä juttu alkoi hitaasti kehittyä.

Pete Revonkorpi tuli mukaan maagisten kuviensa kanssa. 

Ja vuosi sitten ilmestyi ghanalainen eläinsatu "Anansi tekee revontulet".

Ja lopulta istuttiin saman pöydän ääreen kaikki kolme.

Anansi Boys:
Kwame Aidoo, Pete Revonkorpi & AP Kivinen.

Rosebud-Sivullinen -kirjakaupassa keskusteltiin sunnuntaina 5.6. klo 15.

Noin puolen tunnin tuokio löytyy Rosebud-kirjakaupan YouTube-kanavalta.

>>> Anansi -tiimin haastattelu, englanniksi 

Kuvittaja Pete Revonkorven hassutteleva sarjakuvatulkinta
Anansi -tiimin työskentelystä.

Anansi tekee revontulet löytyy kätevästi kirjastojen kautta - tai Enostone kustannuksen 

verkkokaupasta tarjoushintaan. Suora linkki verkkokaupan sivulle:

>>> Anansi tekee revontulet -tilauslinkki

Anansissa riittää aihetta kaiken ikäisille tarinoiden ystäville. 

"Once more with a feeling, folks!"

Lauantai-SET

Esittävien taiteiden ilta

Villa Rana, Jyväskylä 23.4.2022

Hieno yleisö viime lauantaina Villa Ranan esittävien taiteiden illassa.

Ohjelmassa oli paljon liikettä; tanssia, akrobatiaa ja improvisaatiota.

Minä heitin hyvänä kontrastina sinne sekaan sanoja; 

Lemminkäisen lapsia -runosetin. 

Totesin johdantona, että nyt liike tapahtuu 

kuulijan / katsojan ajatuksissa ja mielikuvissa. 

Runojen vastaaonotto vaikutti lämpimältä; tästä jäi erittäin hyvä fiilis.

Kiitos mainion tapahtuman järjestämisestä, Keskellä Kollektiivi!

* * *

"tästä saatte kevään pastellit

mulla on tässä paperilla mustavalkoinen ilotulitus

mikä väri sulla kuluu ensin loppuun"

(AP Kivinen, Valloittaja s.31)

Lemminkäisen lapsia -runosetti
Lauantai-SET, monitaiteellinen ilta Villa Ranassa 23.4.2022, Jyväskylässä

Kuva: Iida Liimatainen

RUNOKLUBI 6 

(Vakiopaine, Jyväskylä)

'

Rauhaa rakentamassa Vakiopaineen runoklubilla tiistaina 15.3.2022.

Esitin viisi runoa, joissa turvapaikka-ajatus oli keskeisessä osassa.

Näinä aikoina taitaa olla tärkeää hakeutua välillä omaan rauhaan, turvapaikkaan... 

oli se sitten lenkki ulkona, hetki kulttuurikapakan pöydässä tai sukellus 

musiikkiin tai elokuvaan. Seuraava teksti ei ollut setissä, mutta tuntui nyt 

täydentävän näiden kuvien tunnelmaa.

*

majatalon katossa kalaverkot
tuoksuu terva, merisuola ja mallas

ilmassa puhetta, paikallista poreilevaa
reilut viisi prosenttia
puhdasta, suoraan oppikirjoista

seinällä kuvasarja, kunniapaikalla
meidän moby dick:
kuvausryhmä haki täältä tarinaan
sävyä, merentakaista
tunnelmaa, ultramariinia

lopullisessa versiossa
kyseessä voi olla mikä tahansa syrjäinen
saariyhteisö, sen anonyymit
hahmot tunnistettavia

tiskin takana lempeä isäntä
luettelee opetuslastensa nimet

nyökkäyksiä, tulen metsän keskeltä
kaukaa idästä, minulle tarjotaan
maistiaisia merestä

(c) AP Kivinen
Tulen maasta jossa odotetaan uutta kevättä (s.59)

RUNOKLUBI & OPEN MIC

Jyväskylän pääkirjastolla 

to 25.11.2021 klo 18.00.

Runojaan pääkirjaston 1. kerroksen lavalla esittävät 

AP Kivinen, Terhi Forssén ja Vesa Lahti. 

Runoklubin lopuksi lava on vapaa kuulijoiden omille teksteille.

Tervetuloa!

Turun kirjamessujen iltaklubi

Bar Ö la 2.10. klo 19.10 > 

Olen mukana Turussa Bar Ö:n kirjamessuklubilla lauantaina. 

Luvassa on runsas ilta runoa livenä.

Esiintymisjärjestys ja -ajat (arvio):

klo 19.10-20
// Vesa Lahti // Mika Kivelä // Raisa Jäntti // Artemis Kelosaari // Ahmed Zaidan // 

klo 20-20.30
// Leena Kellosalo // Olli Heikkonen // Aura Nurmi // 

klo 20.30.-21.00
// Ville Hytönen // Tiina Lehikoinen // Juha Rautio //

klo 21-21.30
// Milka Luhtaniemi // AP Kivinen // Katariina Vuorinen //

klo 21.30-
// Heidi Iivari // Sampo Sihvola // Niillas Holmberg //

Kirjailija Harri V. Hietikko kirjoittaa kolumnissaan 

toisesta koronapiikistä... mutta myös paljon muustakin. 

Koska stoorissa on mukana runoilija AP Kivinen 

lähes fiktiivisenä, myyttisenä hahmona, 

liitän tähän kuvan Ilkka-Pohjalainen sanomalehdessä 28.8.2021

julkaistusta tekstistä.

"Alikessu Kivisestä, jonka kanssa 

olimme yli kolmekymmentä vuotta aiemmin 

yhdessä kouluttaneet Hiukkavaaran varuskunnan 

toisen jääkärikomppanian alokkaita, 

oli tullut runoilija AP Kivinen. 

Moninkertainen lavarunouden Suomen mestari, 

muusikko ja jälkisivari."  

Runokuu: Tämänpäiväiset runot-striimilähetys
torstaina 19.8. Helsingin keskustakirjasto Oodista klo 15 alkaen. 

Lausujain liiton taiteilijat esittävät valikoiman uutta runoa livenä... 

mukana myös muutama teksti 

mun "Tulen maasta jossa odotaan uutta kevättä" -teoksesta. 

Lähetystä voi seurata FB-tapahtumasivun kautta, sinne linkki:

(ohjelman tallenne katsottavissa myös tapahtuman jälkeen samassa linkissä) 

> > > Tämänpäiväiset runot: kutsuvat sitä todellisuudeksi

Anansi tekee revontulet -kirjasta komea,
sivunkokoinen juttu sanomalehti Keskisuomalaisessa ti 27.7. 

Kuten lehdestä käy ilmi, Kwame Aidoon tarina 

tuli mulle eräänlaisena matkamuistona 

mukaan Lissabonin runofestareilta 2016. 

Mun suomennos ja Pete Revonkorven, sanoisinko, 

paikoin maaginen kuvitus. 

Stoori on väkevä ja runollinen... ihan pienetkin nauttivat 

varmasti kuvista... yläikärajaa ei tietenkään ole. 

Kirjastoissa kirja liikkuu jo mukavasti. 

Ja kustantajan verkkokaupasta saa kätevimmin omaksi, sinne linkki:

>>> Anansi tekee revontulet

"ehkäpä nukut jo
kuu on täysi, kypsä hedelmä
valtava ja matalalla
paikallinen kiinni kello 00
ajan mummopyörällä
kenraalintiellä
punainen corolla kiihdyttää
saan yksityisnäytöksen
sitten on hiljaista
tehtaan varjossa
wanha rautakauppa kuuntelee
kuka täällä puhuu, millä äänellä
kielellä ja rekisterillä
tänään ja huomenna kaikuu
tavarajunan kalke
sepelkyyhkyn huhuilu
jättää jäljen hiljaisuuteen"

AP Kivinen @ Kymi Libri 2021

Kommentti: kirjoitin runon Kymi Libri 2021 -messujen 

viimeisenä aamuna majapaikassani, 

puutalon portailla Kouvolan Myllykoskella.

Teksti on kertarykäisy, hengitys sisään ja ulos. 

Runon ensiesitys oli tuntia myöhemmin 

runoaamiaisella 25.7.2021. 

KYMI LIBRI 2021

Kouvolan Myllykoskella, Reuna Kustantamon päämajassa, 

Wanhalla Rautakaupalla ja sen vieressä olevassa Kirjahallissa 

järjestettiin 22.-25.7. toinen Kymi Libri -kirjallisuustapahtuma. 

Olin messuilla, mestoilla, tapahtumien keskellä torstaista sunnuntaihin. 

Librissä oli monipuolinen, laaja kattaus ohjelmaa. Seuraavassa 

vain muutama merkintä omista edesottamuksistani Kymi Librissä.

Kirjahallista on tullut jopa nähtävyys. 

RUNOiltapäivä (torstai 22.7. klo 15-18)

Torstai-iltapäivä meni runojen parissa Wanhan Rautakaupan galleriassa. 

Haastattelin Jere Pätäriä hänen esikoisrunokirjansa 

"Alussa oli pimeys" (Reuna 2020) tiimoilta. 

Jeren lisäksi Galleriassa runoteoksiaan esittelivät lavarunon 

tuplamestari Juho Kuusi (Piukkaan paikkaan lupa lyyä, Enostone 2020) 

ja Ville Vanhala (Pikku-Politska pesee jalkansa suihkulähtessä, Aviador 2021). 

Kirjaesittelyjen jälkeen juonsin gallerian Runoklubia. 

"Lämmittelin lavan" aluksi - eli esitin runoja uusimmasta kokoelmastani 

"Tulen maasta jossa odotetaan uutta kevättä" (Reuna 2020). 

Sen jälkeen lava oli vapaa ja mikki auki omille teksteille. 

Lopulta kaikkiaan kahdeksan kirjoittajaa kävi esittämässä runojaan. 

Mainittakoon vielä, että tekstiili- ja kuvataiteilija Mari Heinon 

Maamo-näyttelyn värikkäät maalaukset ja raanut 

täydensivät visuaalisesti Gallerian runollista iltapäivää.  

RUNOJA DEKKARIyleisölle (perjantai 23.7. klo 13.30-14.30)

Perjantaina Wanhan Rautakaupan galleriassa oli dekkaripaja, 

jossa kirjailijat Johanna Hasu ja Kari Hanhisuanto työstivät 

Kymi Libriin sijoittuvan rikosnovellin 

juontaja Elo Lammin synopsiksen 

ja yleisön antamien yksityiskohtien pohjalta. 

Tähän kirjailijoilla oli aikaa kokonaiset puoli tuntia. 

Kun Johanna ja Kari vetäytyivät viereiseen tilaan 

muokkaamaan tekstiä, minä heitin yleisölle puolen tunnin runosetin; 

tällä kertaa pienen läpileikkauksen kolmesta runokokoelmastani. 

Lisäksi esitin muutaman Johanna Hasun runon. 

Rikostarinoiden ystävät eivät säikähtäneet 

yllätyksenä tullutta runoesitystä. Ja keskusteluakin käytiin 

runoudesta - ja runoklubikulttuurista. 

Ja Johanna ja Kari saivat novellinsa valmiiksi ajallaan. 

Sivukommenttina mainittakoon, että tuoreen dekkaritarinan 

syylliseksi osoittautui lopulta syyntakeeton kirjakauppakissa Nappi.

Katukulttuurista, skeittauksesta ja graffiteista kiinnostuneena

seurasin mielenkiinnolla Pete "Hende" Niemisen keskustelua

dekkarikirjailija Harri V. Hietikon kanssa... kiinnostavaa

pätkää katukulttuurista ja sen tekijöistä valon ja varjon

rajamailla, oman ilmaisun ja luovuuden vimmaisia etsijöitä.

Henden kirja, "Hendenvaarallinen elämä" (Reuna 2021)

lähtee jossain vaiheessa varmasti kirjastosta mukaan.

Kouvolan Sanomien toimittaja Heli Soini haastatteli minua 

vielä runomeiningeistä... ja muutama lause päätyi perjantain lehteenkin. 

RATA-ANTOLOGIAn julkistus (lauantai klo 11-13)

Rata-antologiaan valituista 20 kirjoittajasta 12 oli tullut paikan päälle  

Mylsään teoksen julkistukseen. Me antologian toimittajat, 

siis Toini Lehto ja minä, luettiin perustelut kaikista kirjaan valituista 

teksteistä. Tilaisuudessa esitettiin myös kaksi tekstien pohjalta 

syntynyttä laulua. Samoin kuusi kuvataiteilijaa oli valinnut tekstin,

jonka pohjalta oli tehnyt kuvan. Myös nämä teokset julkistettiin.   

Sanottakoon vielä, että Rata-projektiin lähetetyn 275 tekstin joukosta 

oli suhteellisen helppo poimia 30-35 jatkoon. Sen jälkeen 

karsinta, 20 tekstin valinta antologiaan oli haastavampaa.

Lopputulos on kyllä mielestäni tyylikäs; Henna Virenin valokuvat

tuovat antologiaan ilmavuutta ja tekstien ympärille tilaa.

 

Monet messujen musiikkiesityksistä jäivät tällä kertaa vähemmälle huomiolle. 

Oman kitarankin jätin matkasta pois, joten katusoittoakaan en harrastanut.

Mieleen jäi kuitenkin Aleksanteri Hakaniemen akustinen veto 

äitinsä Katariina Hakaniemen kirjan julkistustilaisuudessa galleriassa

(Jukka Behm & Katariina Hakaniemi: Piti vielä sanoa, Docendo 2021).