LEHDON LAPSET - runosarja 

Iso-Haapasaaren luontopolulla Jyväskylässä

Siitä on nyt kaksi vuotta, kun kaupunki tilasi 

minulta kymmenen runoa Iso-Haapasaaren luontopolulle.

Tällaiset tilausduunit on tietty jännittäviäkin, 

että vastaako lopputulos odotuksia jne. 

Ajattelin että rennolla ranteella ja sykkeellä 

olisi mukava kirjoittaa, 

mutta ihan Sudenkorennon siivellä -kirjan 

hulvattomiin tunnelmiin en kuitenkaan pyrkinyt.

Toivon mukaan näissäkin runoissa on 

kuitenkin jotain monenikäisille retkeilijöille.

LEHDON LAPSET -runosarja valmistui 

jo syksyllä -24, mutta polulle runotaulut vietiin 

kuulemma juuri ennen viime talven lumia. 

Itse tein alkuviikosta pyöräretken Vaajakosken taakse, 

ja kivasti olivat runotaulut siellä 

juuri niillä paikoilla mitä koordinaattori Katriina Niemisen kanssa 

viime syksynä katsottiin. 

Kuvituksen tauluihin on tehnyt Jenni Toikkanen.

Iso-Haapasaaressa pääsee vehreän lehdon tunnelmiin, 

myös jääkauden merkit näkyvät selvästi, 

jännittävä jyrkännekin löytyy... ja nuotiopaikka.

Iso-Haapasaaren luontopolulle 

pääsee myös Jyväskylän paikallisliikenteen 

bussilla S1, jonka päätepysäkiltä 

ei ole pitkä matka kävellä polun alkuun. 

Mukavia retkiä Iso-Haapasaareen!

Tässä vielä 

LEHDON LAPSET -runosarjan 

päättävä runo:

tulemme tähän saareen

kevään herättyä, kesän kypsyessä

mesiangervojen

tuulessa huojuvien hattaroiden

huiskiloiden kukkiessa

juokset juurakoiden päällä, villi lapsi

löydätkö turilaita?

syksyn lehtisateessa

tunnemme toisemme paremmin

polun nousut ja mutkat

nimeämme kiven päälle kääriytyneen

samettisen sammalen

näemme tuohenvalkean valon

ja harmaan varjon ensilumessa

muistamme kesän

kun mollukat mustikat kypsyvät

kun tulemme metsästä

sormet ja suut sinisinä

hymyilemme, lehdon lapset

(c) AP Kivinen

AURINKOTANSSI LUOTTAA VALOON

Kirjamaa-sivustolla raikkaita huomioita 

mun Aurinkotanssi-runokokoelmasta. 

Erityisen mukavalta tuntuu, että "lapsen uteliaisuus, 

ihmettely" on tässä nostettu esille! 

Mun kirjoittaminen etenee paikoin jopa 

naiivin fiilistelyn pohjalta + sanojen soundia seuraillen, 

hienoa jos tämä välittyy!

Suora linkki Kirjamaan juttuun tässä:

> > > Kirjamaa: Aurinkotanssi luottaa valoon

 

Ja tässä muutama lainaus Pasi Luhtaniemen arviosta:

"Olen iloisesti kateellinen. Jyväskyläläisellä 

AP Kivisellä on lahja, jonka suuri osa meistä kadottaa 

siinä vaiheessa, kun murrosikä iskee. Tuota lahjaa 

voisi kutsua lapsen uteliaisuudeksi. Tai leikiksi. 

Se on ihmettelyn kykyä ja ymmärrystä siitä, että 

muoto on sama, katsot sitä sitten taivaankannesta 

tai koppakuoren kiiltävästä selkäpanssarista."

"Aurinkotanssi on valon runoutta, monessa merkityksessä. 

Se katsoo ja tulkitsee näkemäänsä enemmän kuin kuuntelee. 

Katse tekee ympäristöstään havaintoja, jotka osuvat 

välillä riemastuttavan tuoreella tavalla maaliinsa:"

"Valon kolmas ulottuvuus on metafyysinen. 

Kokoelman osat NÄMÄ KÄDET ja SEREMONIA 

vievät lukijan tutkimaan esi-isien viisauksia. 

Porttina toimivat punamullatut piirrokset 

kallion siloisella otsalla. Runoilija kuvailee eteemme 

kivikautisen suvun ja perheen, tietäjän 

ja luonnonuskon viisauden, jota toivoisi 

lukijansakin kuuntelevan."

*

Aurinkotanssi löytyy toivottavasti lähimmästä kirjastosta. 

Jokainen lainaushan kartuttaa kirjailijan Sanasto-korvausta.

Eli ahkerasti myös runoteoksia kirjastosta luettavaksi!

 

Ja jos haluat tukea pienilevikkistä kirjallisuutta, 

tilaa Aurinkotanssi suoraan kustantajan verkkokaupasta:

>>> Aurinkotanssi, kustantajan verkkokauppa