Näin vuoden alkuun linkki Jyväskyläläisen Teatterikoneen runovideoon, 

joka on tehty Sarka '01 -tekstini pohjalta. 

Video on osa Kertomus Kankaalta -projektia vuodelta 2016.

Videoon pääsee klikkaamalla tästä:

>>> Sarka '01 - runovideo


SARKA '01

Olen vuokralla

kaupungilta pieni palsta

pinta-ala kasvaa

iän myötä

joka kevät enemmän työtä

tässä huoneessa

ei näy seiniä ja katto on tuolla jossain

lattia odottaa avaajaa, tämän kesän mandala.

Vieressä kaveri käyttää saksia

leikkaa pistokkaita.

Toinen kuvaa meidän puuhastelua

neulanreiän läpi.

Tartun lapioon ja käännän

tällä kynällä, tottumaton

käsi väsyy, kun väännän

mullan ja maan, metallin välistä vuoropuhelua

paperilla

istutan siemenen

kiinnitän maahan ja kastelen:

mitä kerrottavaa tästä jää

isälle - entä pojalle.

Vielä en tiedä, kasvaako syötävä osa

maan alle - vai päälle.

AP Kivinen, 2013

Jyväskylän Kirjamessut 2019

Jyväskylän kirjamessut olivat 

tänä vuonna, ainakin näin esiintyjän ja kävijän näkökulmasta, 

todella onnistunut kokonaisuus. 

Tällä kertaa oli nähtävästi panostettu nimenomaan viihtyvyyteen.

Ei ollut äänten sekamelskaa tai kakofoniaa, vaan tila oli saatu rakennettua 

jotenkin niin, että siellä oli viihtyisä ja jopa kodikas tunnelma - ja saattoi 

rauhassa keskittyä keskustelujen kuunteluun.

Eli suunta on mun mielestä ehdottomasti oikea! 

Toivottavasti saadaan myös ensi vuonna tänne Jyväskylään 

vastaavantyyliset messut.

Jyväskylän kirjamessut, Kirjaharju-lava 22.11.2019.
Proosarunoja lapsuuden ja nuoruuden unenomaisesta lähiömaisemasta.
Oman runosettini jälkeen juonsin Nuorten open mic-tilaisuuden, jossa neljä lahjakasta
kirjoittajaa esitti omaa tuotantoaan. Nostattava tunnelma!
(Kuva: Olli Sarpo)

*

Sunnuntaina haastattelin Suvi Ratista hänen Matkaystävä -esikoisromaanin tiimoilta.

Se oli luonteva puolituntinen, mun ensimmäinen näin pitkä, 

'kokonainen' kirjailijahaastattelu.

Itse romaanissa käydään takautumien kautta läpi päähenkilön, tytön ja nuoren naisen 

kasvuprosessi ja kehitystarina, joka on päätynyt 

irtautumiseen lestadiolaisesta liikkeestä. 

Tarinan jännitettä pitää yllä myös lapsuuden / nuoruuden aikaisen luokkakaverin 

ja matkaystävän katoamiseen liittyvä mysteeri.

Mielenkiintoinen kirja, isoja aiheita, joiden käsittelyssä 

on mukana huumoria.   

Tilannekuva haastattelusta.
Suvi Ratinen ja minä: keskustelua Suvin esikoisromaanista Matkaystävä.
Päijänne-lava sunnuntaina 24.11.2019.
(Kuva: Jasu Rinneoja)  

*

Esiintyjien taukotilasta ts. bäkkäriltä täytyy vielä mainita seuraava hetki. 

Viereisessä pöydässä oli tauolla 

mm. hiihtolegenda Juha Mieto sekä urheilutoimittaja Tapio Suominen. 

Keskustelua käytiin siinä yllättäen urheilusta ja hiihdosta.

Sopivan tauon kohdalla rohkaisin mieleni - ja kysyin seurueelta, josko voisin esittää 

yhden aihetta sivuavan proosarunon. 

Kyseistä tekstiä kirjoittaessa oli mielessä monikin asia; 

ainakin lapsuuden hiihtokisat, sukupolvien välinen ketju - ja kirjoittajan kutsumus. 

Mutta myös legendaarinen, kollektiiviseen muistiin 

jälkensä jättänyt sadasosasekunnin erotus. 

Ajattelin, että nyt tai ei koskaan. 

Niinpä esitin siinä sitten seuraavan runon.

*

YHTÄLÖ

Yhtälö on yksinkertainen, valmis reitti.

Hangella rinnakkain kaksi haavaa.

Käsi irtoaa olkapäältä. Voimaeläin herää, vedän

vaikka kivirekeä! Soudan sarvipäätä.

Täytän roolin, rutiinit: tasatyönnöt, vuorovedot.

Janoinen ja nälkäinen joukko numeroita

nimettömiä naamatauluja antaa vertailuajan.

Hei haloo! Nää ei oo mitkään Hopeasompahiihdot!

Tästä lähtien tyyli on vapaa: olen kaksitahtinen

viritetty, vasta tankattu. Jalka kasvaa kiinni

kaasupolkimeen, mutta naapuri jatkaa sadasosan edellä.

Lopulta kevät, kaamoksen erotus: isoisä kertoo nyt

minkämoista menoa ja meininkiä 

se on, kun käyttää matkansa mittaamiseen kirjaimia.

                      © AP Kivinen

  

Hei, how! Jyväskylän kirjamessut nyt pe-su 22.-24.11.
Tällä kertaa olen itsekin aktiivisena seuraavasti:

pe 22.11. klo 16.45 Kirjaharju-lava, B-halli.
Esitän ensin omia proosarunojani lapsuuden ja nuoruuden

unenomaisesta lähiömaisemasta.
Setin jälkeen juonnan klo 17.00 alkavan Nuorten open mic-klubin.
Eli nuoret rohkeasti paikalle omien tekstien kanssa!

su 24.11. klo 11. Päijänne-lava, B-halli.
Suvi Ratinen, Matkaystävä. Kirjailijahaastattelu.
Eli kyseessä on mulle käytännössä ensimmäinen tämäntyyppinen 

kirjailijahaastattelu. Vähintäänkin jännittävää.

HUOM. Mun edellistä, aina ajankohtaista Tsernobylin kissat -runokirjaa 
voi hankkia edullisesti Reuna Kustantamon osastolta, 
joka sijaitsee ihan Päijänne-lavan edessä.

Nähdään messuilla!

Vanha tuttu, silkkiuikku, tulee joka kesä järvellä vastaan, 

yleensä yksin, mutta tänä kesänä ihan liki kaksittain. 

Tarkistivat kaiketi, onko tuolla uimarilla kaikki kunnossa. 

En minä ihan turhaan tätä runoa aikoinaan kirjoittanut, mukana kulkee... 

Ja mitä rock-viitteisiin tulee; Aladdin Sane... tai A-Lad-Insane... 

lienee kaikille tuttu.

Tämä 'en palaa rantaan' löytyy myös Tšernobylin kissat -kokoelmasta, 

missä se on 'kissojen yö' -sikermän päättävä runo.

*
en palaa rantaan
siinä toivossa, että näen taas
sen vasta rakastuneen joutsenparin

palaan rantaan
riekkuvien naurulokkien keskelle
kun kissamainen hahmosi
ilmestyy ja häipyy
yhtä äänettömästi kuin
järvi nielee sinut

sinä hiustöyhdöllä pöyhkeilevä 

glam-rokkari
tuomiojärven toteemi, androgyyni
aladdin sane

silkkiuikku, ilman sinua
meillä ei ole minkään valtakunnan
isänmaallista muistutusta
perinteestä, pariutumisesta

ilman sinua klassinen kauneus, kaikki 

on yhdentekevää

© AP Kivinen

Eino Leinon, runon ja suven päivä.

Koska runokeikkaa ei juuri nyt ole, laitettakoon tänne 

kertauksena muutama ajankohtaan sopiva teksti; 

runot ovat osa Vaihtolämpöiset -sikermää. 

Linkkinä tässä myös sanomalehti Keskisuomalaisen video, 

jossa lyhyt haastattelu - ja näiden runojen luenta.

>>> Haastattelu + luenta, kesä 2015

VAIHTOLÄMPÖISET
(kaksi runoa)

*

6.7. siirretään sohva ja tarjoilut
parvekkeen puolelle
lohikäärmepuu ja palmut

miksi pitäisi nähdä napoli tai ilomantsi

meillä on niskan ja kaulan silkki ja sametti
parransängen hiekkapaperi

miksi pitäisi nähdä aulanko tai san francisco

meillä on tornitalon seitsemäs kerros
syrjälän harlem ja takapihan puisto, oma aurinko

tässä sulle lämmin iho, hellepäivän runo

katso, lippu on nostettu salkoon


*

päät
korvatusten
lantion
linnunluut
jokainen kuoppa
ja kumpu
sulautuu
olemme yksi
voimaeläin
vastasyntynyt
kaksipäinen
kaikki romantiikka
odotuksessa
hetken valmista
ennen purkamista
palapeli
kaikki palat
paikallaan
erottuvat saumat



© AP Kivinen

Kuningaslaji

loppuvihellys, sinetti

se on siinä: suutari, suukko

kuka hallitsee

sotaa ja rauhaa simuloivan näytelmän

tunteet, kun ne tulee

sen pallon kanssa

pitää oppia tanssimaan!

myönnetään: geeneissä on jotain

liikaa, liian vähän perintönä

loppu on tietoa ja tekemistä

kultainen maali, äkkikuolema

yleisö huutaa: tuokaa nuori ja nälkäinen

maradona, messi

mainoskatko: samba soi

ikonin edessä kaikki kansa

oi - oi,  o – na - noi

© AP Kivinen 2013

Runoilija kuningaslajin parissa - eli leikkiä pallon kanssa
Leeuwardenissa, Friisinmaalla heinäkuussa 2018.
(Kuva: Geart Tigchelaar) 

Friisinkielinen Ensafh-verkkolehti julkaisi sivuillaan kolme 'Kissojen yö' -osaston runoa. 

'De nacht fan de katten' + originaalit luettavissa alla olevasta linkistä. 

Tekstien ohella voi myös kuunnella luennan, joka äänitettiin 

viime keskiviikkona Leeuwardenin kirjastossa. 

Tämä projekti on saanut alkunsa tavallaan jo syksyllä 2016 Lissabonin runofestivaalien jälkeen. Käännökset on tehnyt Elmar Kuiper ja Geart Tigchelaar 

englanninkielisten versioiden pohjalta.

>>> 'Kissojen yö' - kolme käännöstä friisinkielisessä Ensafh-verkkolehdessä

Ensafh-verkkolehden toimittaja / runoilija Cornelis van der Wal antoi mukavaa palautetta
Kissojen yö -osaston runoista. De Sterrenwind-laiva oli matkan 'tukikohta' ja majapaikka, bed and breakfast.
(kuva: Geart Tigchelaar)

Leeuwarden, Friisinmaa (18.-22.7.2018)

Maaliskuussa sain esiintymiskutsun Leeuwardeniin, Friisinmaan pääkaupunkiin 

Alankomaihin. Leeuwarden on tänä vuonna Euroopan toinen kulttuuripääkaupunki 

Maltan Vallettan ohella - ja kaupungissa järjestetään sen johdosta 

myös useita kirjallisuustapahtumia. 

MeM - Livingroom of Languages. Friisin kielen sana 'mem' tarkoittaa äitiä.
Tässä paviljongissa tapahtui joka päivä jotain, mm. kirjallisuutta ja musiikkia.
(kuva: AP Kivinen) 

Joten: viime viikolla olin viiden eurooppalaisen runoilijan kanssa 

mukana MeM - Livingroom of Languages -paviljongin ohjelmassa. 

Minun lisäksi mukana olivat tanskalainen Carsten René Nielsen, maltalainen Leanne Ellul, galician kielialueelta, Espanjasta tuleva Maria Lado - sekä paikalliset, friisinkieliset runoilijat Geart Tigchelaar sekä Elmar Kuiper. 

Runoilijat maakuntaretkellä, meren äärellä (vasemmalta oikealle):
galician kieliseltä alueelta, Espanjasta tuleva Maria Lado, tanskalainen Carsten René Nielsen, Elmar Kuiper, maltalainen Leanne Ellul, Geart Tigchelaar ja AP Kivinen
(kuva: Geart Tigchelaar)

 Yhden päivän maakuntaretken aikana tutustuttiin Alankomaiden 

ja friisinkielisen alueen historiaan ja tähän päivään. 

Yhteisenä kielenä oli luonnollisesti englanti, mutta esiintyessä 

jokainen käytti myös omaa äidinkieltä, jolloin originaalien tekstien tukena olivat mm. runojen englanninkieliset versiot/käännökset.  

'ilmassa keskikesä, sen väkevä / kielon ja tuomen täyttymystä'
(kuva: Geart Tigchelaar)

Runoklubilla esitin muutamia runoja myös paikallisen muusikko/kitaristi 

Jetze de Vriesin säestyksellä. Hän improvisoi 'ilmassa keskikesä' -runoon sopivaa tunnelmaa. Leanne Ellul luki myös kyseisestä runosta tekemänsä maltankielisen tulkinnan.

Leanne Ellul lukee maltankielistä versiota kesäisestä runostani, Jetze de Vries tekee kitaralla äänimaiseman.
(kuva. Geart Tigchelaar)

Tekstien luennan / runoklubin lisäksi ohjelmassa oli mm. työpaja, jonka aiheena oli proosarunot. Keskustelua, lukunäytteitä ja kirjoittamista.

'This is the oldest church, the blackbirds.' Vaikutelmia, merkintöjä, luonnoksia muistikirjaan.
(kuva: Geart Tigchelaar)

Valloittaja / The Conqueror / Le Conquérant

Théâtre de Verre, Paris 23.5.2016

Helsingissä lauantaina 26.5. Kumpulan kyläjuhlat goes Poetry 

klo 15.00-15.50, kylälavalla. Siellä pieni setti runoja minultakin. 

Tulehan kuulolle / moikkaamaan! Tapahtumassa paljon kaikenlaista ohjelmaa.

Tässä linkki ja lisätietoja runo-osuudesta:

>>> Kumpulan kyläjuhlat goes Poetry 26.5.

VALOKUVAA KUIN ELOKUVAA

'kun valoa on paljon, pieni ikkuna riittää' 

Rune Snellmanin valokuvanäyttelyssä Roosin talossa on unenomainen ja 

nostalginen tunnelma, jota maustavat AP Kivisen runot.'

'Kokkolalaislähtöinen Snellman piirtää neulanreikäkuvauksen avulla 

valolla kuvaa, joka näyttelyssä muuttuu kuin elokuvaksi.

'Näyttely olisi mykkäfilmi, ellei Snellman olisi pyytänyt AP Kivisen runoja 

valokuvien yhteyteen. Kivisen ansiosta näyttely muuttuu mustavalkoelokuvaksi, jossa on mukana myös puhe.'

'K.H. Renlundin museon Roosin talon valokuvanäyttely on 

kokonaisuus, jota ei kannata jättää katsomatta. 

Se on näyttely, jossa reilut 80 valokuvaa ja kolmisenkymmentä runoa 

vaativat katsojaa rauhoittumaan.

Kannattaa lukea tekstit huolella läpi, sillä ne nostavat Snellmanin 

kuvista aivan uusia puolia esille.'

(Tiina Ruotsala, Keskipohjanmaa 3.3.2018)

Runen tavoin minäkin synnyin ja kävin peruskouluni Kokkolassa, joten kaupunki 

ja sen kadut ovat tuttuja lapsuudesta ja nuoruudesta. 

Pitkien valotusaikojen takia neulanreikäkuvissa näkyy harvoin ihmisiä, mutta kirjoittaessa kaupunkikuvat ja maisemat alkoivat elää.

*

missä nähdään tänään, missä on tori

kotikylän marilyn ja marlon menee siinä ohi

kierros korttelin ympäri

auto oli joskus tärkeä väline, toinen koti

voiko valita muistikuvan, värin

vuodet sen tekevät, välissä jokin suodatin  

© AP Kivinen 2018

'Morpheus - Kaksi kaupunkia': Rune Snellmanin neulanreikävalokuvien näyttelyn avajaiset samaan aikaan Kokkolassa ja Jyväskylässä torstaina 8.3.2018. klo 18 alkaen. 

Rune pyysi minut mukaan tähän projektiin about loka-marraskuussa 2016. 

Viime kesän ja syksyn aikana tein näyttelykuvien pohjalta muistiinpanoja - ja lopulliset runot kirjoitin joulu-tammikuussa 2017-18. 

Kokkolan näyttelyssä on nyt mukana kaikki tässä projektissa kirjoittamani tekstit, 40 runon kokonaisuus sellaisena kuin sen alunperin ajattelin. 

Jyväskylässä tekstien osuus on pienempi, 26 runon lopullisesta kompositiosta vastaa näyttelyn kuraattori.  

Näyttelyt avoinna 9.3.-15.4.2018 Jyväskylän Taidemuseossa ja K.H. Renlundin Museossa Kokkolassa. Jos liikut paikkakunnilla, käyhän omin silmin tutustumassa ajattomiin kuviin ja unenomaisiin tunnelmiin.   

Tervetuloa!

Tšernobyl on ollut viime aikoina uutisissa; 1986 ydinturman suojavyöhykkeellä toimii piakkoin ensimmäinen aurinkovoimala. Noin kahden jalkapallokentän kokoiselle alueelle pystytetään 3800 aurinkopaneelia. 

Uutisten mukaan Ukraina pyrkii eroon energiariippuvuudestaan Venäjästä - ja tulevaisuudessa alueella voidaan tuottaa noin puolet Tšernobylin ydinvoimalan aikanaan tuottamasta energiasta.  

Tšernobylin kissat -kirjani oli tasan vuosi sitten Tiiliskivi-ehdokkaana. Runokokoelmassa rakkaussuhteen taustalta pulpahtaa pintaan ydinvoimaan vs. uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvää sanastoa ja tematiikkaa. 

Linkkinä tässä vielä luenta kirjan avausosastosta 'yhtenä iltana'.

Runokeikka pitkästä aikaa: eli Sähköklubi vol. 10 tänään perjantaina 18.8. Jyväskylän Vakiopaineessa klo 20. alkaen. Ja siinä mielessä luvassa spesiaalisetti, että Ville Lähdepolku tekee kitaralla mun tekstejä tukevaa äänimaisemaa. Ja kuten tapahtumajulisteesta ilmenee, kerran kuukaudessa järjestettävän klubin kattaus on taas monipuolinen. Mestoille siis!